Siirry pääsisältöön

Ylen vaalikoneessa kysyttiin paljon kysymyksiä. Monet kysymyksistä olivat mielestäni hieman harhaanjohtavia ja käsittelivät asioita, joita aluevaltuutetut eivät voi ratkaista. Esimerkiksi ulkomaisen työvoiman hyödyntämiseen liittyy myös paljon sellaisia työvoimalainsäädännön asioita, joista aluevaltuustot eivät päätä.

Kiinnitin huomiota myös kysymykseen yksityisten sosiaali- ja terveysyritysten roolista tulevaisuudessa, Vaalikoneen vastauksista tehdyn Ylen jutun mukaan puolueet jakautuvat sen mukaan, pitääkö sosiaali- ja terveyspalvelut avata tulevaisuudessa myös yksityisten tuottajien kilpailtavaksi.

Kysymys kuului juuri näin. Ongelmana on, että jo nyt THL:n mukaan kääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa yksityiset tuottivat 54 prosenttia palveluista. Palveluntuottajina on sekä yrityksiä että erilaisia järjestöjä ja säätiöitä. Näin ollen ei voida kysyä, pitäisikö avata mahdollisuus näille toimijoille, kun näin jo tehdään.

Toinen ongelma on, että Ylen jutussa sanotaan, että puolueet eroavat sen suhteen, sallitaanko yksityisille, että ne voivat kilpailla hoitopalveluiden järjestämisestä samalla viivalla julkisten toimijoiden kanssa. Tätä ei siis kysytty, joten on outoa, että sen pohjalta tehdään analyysiä. 

Julkisuudessa ainakin Li Andersson on tuonut esiin, että Vasemmistoliitto ei kannata voittoa tuottavien yritystoimijoiden roolin kasvattamista. Tämäkin on hyvä tarkennus; Kaikki yksityiset palveluntuottajat eivät tavoittele voittoa. Esim. monet yhdistystoimijat tai säätiöt eivät näin tee. Silti nekin ovat yksityisiä toimijoita. 

Olisi ehkä ollut reilumpaa, että olisi kysytty ehdokkaiden mielipidettä siitä, pitääkö yksityisten voittoa tavoittelevien yritysten roolia nostaa palvelutuotannossa tai esim. pitäisikö hyödyntää enemmän järjestöjen voittoa tavoittelematonta palvelutuotantoa.

Oma lukunsa on myös se, että tähän asti kunnat ovat monin paikoin yksityisille palveluntuottajille matalampaa hintaa, kuin millä itse tuottavat palvelut. Palveluiden hankinnassa käytetään jopa huutokauppaa; se, joka tarjoaa halvimman palvelun saa sen toteutettavakseen. Silloin ei välttämättä pystytä tuottamaan laatua. 

Vanhusten, vammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja lasten yksityisissä sosiaalipalveluissa laatua saadaan myös yksityisiltä, varsinkin voittoa tavoiittelemattomilta toimijoilta, jos palvelun laadusta suostutaan maksamaan. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Taas ehdolla!

En ole kovin näppärä someosaaja. Siksi ajattelin, että hyödynnän tätä viime vaaleihin tekemääni blogia myös näissä uusissa vaaleissa! Luin vanhoja blogejani ja täytyy sanoa, että ajatukseni eivät ole hyvinvointipalveluiden suhteen juurikaan muuttuneet. Miksi taas mukana? Koska mahdollisuus vaikuttaa asioihin politiikan kautta kiinnostaa. Muitakin tapoja tietenkin on, esimerkiksi äänestäminen. Äänestämällä voi vaikuttaa siihen, millaiseen suuntaan Vantaata ja Vantaa-Kerava hyvinvointialuetta viedään. Tällä kertaa olen ehdolla myös kuntavaaleissa. Pidänkin tärkeänä, että toimiipa poliitikko kummalla saralla tahansa, kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö tulee rakentaa toimivaksi ja toisiaan täydentäväksi. Lisäksi jokaisella paikkakunnalla pitäisi huomioida järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja palveluiden tarjoajana.  Tässä muutamia teemoja sekä kunta- että aluevaaleissa, joita haluan edistää, jos tulen valituksi: Koulutus: Lapset ja nuoret viettävät suuren osan ajastaa kouluissa ja ...

HUS poliklinikka- sekä terveyskeskusmaksusta

 Luin Helsingin Sanomien jutusta miehestä, jonka neljän minuutin puhelu HUS:n lääkärin kanssa maksoi 66.70 euroa. HUS selitti, että se johtuu siitä, että kyseessä oli etävastaanotto, eli siitä voitiin veloittaa poliklinikkamaksu. Työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki vaihtelee noin 740-800 euron välillä kuukaudessa. Näistä maksetaan myös vero. Huvikseni laskin, että 800 euron kk-tulosta tuo yksi poliklinikkakäynti on 8%. Suomalaisten mediaanitulo on 3199 euroa kuukaudessa. Siitä jää veron ja veroluontoisen maksujen jälkeen käteen noin 2400 euroa. Tuosta summasta poliklinikkamaksu on hieman alle 3%.  Vantaalla terveyskeskuskäynti maksaa 25 euroa. Tämä summa on kaikella todennäköisyydellä maksettu ennen kuin on päästy HUSin poliklinikalle. Eli sairauden hoito maksaa jo lähes 100 euroa. Vaikka asiakasmaksulaki ja -asetus määrittelevät joitain huojennuksia maksuihin sekä maksukaton, on kertakustannus suuri. Samaan aikaan suurin osa työssäkäyvistä on oikeutettu sairaanhoidon ...

Vaalisloganeita ja teemoja

Vaalisloganeilla pitäisi pystyä erottautumaan ja saada äänestäjille tietoa siitä, mitä oikeasti ajattelet ja arvostat. Mutta kuinka helppoa on erottautua sillä, että haluaa edistää yhteistä hyvää, hyvinvointia, joka jakautuisi oikeudenmukaisesti ja palveluita, jotka olisivat saavutettavia ja laadukkaita. Luulen, että suurin osa ehdokkaista haluaa edistää hyvinvointia, keinot vaan ovat erilaisia. Tosin tämän päivän uutisia lukiessa herää kysymys, onko enää tilaa millekään hyvinvointipuheelle, kun tilaa saavat öykkärit ja oman edun tavoittelijat, joilla on jo kaikkea. Vahvasta johtajasta on tullut synonyymi itsekeskeiselle itsevaltiaalle, jonka tavoitteena on leimata toisin ajattelevat vihollisiksi.  Hämmästyttävintä on, että ihmiset, jotka sanovat haluavansa vapauden päättää omista asioistaan, haluavat antaa kaiken vallan yhdelle ihmiselle päätettäväksi. Minä en haluaisi olla itsevaltias. Minulle politiikka on edelleen yhteisten asioiden hoitamista, vallan kolmijako-opin kunnioittam...