Taas ehdolla!

Ylen vaalikoneessa kysyttiin paljon kysymyksiä. Monet kysymyksistä olivat mielestäni hieman harhaanjohtavia ja käsittelivät asioita, joita aluevaltuutetut eivät voi ratkaista. Esimerkiksi ulkomaisen työvoiman hyödyntämiseen liittyy myös paljon sellaisia työvoimalainsäädännön asioita, joista aluevaltuustot eivät päätä.

Kiinnitin huomiota myös kysymykseen yksityisten sosiaali- ja terveysyritysten roolista tulevaisuudessa, Vaalikoneen vastauksista tehdyn Ylen jutun mukaan puolueet jakautuvat sen mukaan, pitääkö sosiaali- ja terveyspalvelut avata tulevaisuudessa myös yksityisten tuottajien kilpailtavaksi.

Kysymys kuului juuri näin. Ongelmana on, että jo nyt THL:n mukaan kääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa yksityiset tuottivat 54 prosenttia palveluista. Palveluntuottajina on sekä yrityksiä että erilaisia järjestöjä ja säätiöitä. Näin ollen ei voida kysyä, pitäisikö avata mahdollisuus näille toimijoille, kun näin jo tehdään.

Toinen ongelma on, että Ylen jutussa sanotaan, että puolueet eroavat sen suhteen, sallitaanko yksityisille, että ne voivat kilpailla hoitopalveluiden järjestämisestä samalla viivalla julkisten toimijoiden kanssa. Tätä ei siis kysytty, joten on outoa, että sen pohjalta tehdään analyysiä. 

Julkisuudessa ainakin Li Andersson on tuonut esiin, että Vasemmistoliitto ei kannata voittoa tuottavien yritystoimijoiden roolin kasvattamista. Tämäkin on hyvä tarkennus; Kaikki yksityiset palveluntuottajat eivät tavoittele voittoa. Esim. monet yhdistystoimijat tai säätiöt eivät näin tee. Silti nekin ovat yksityisiä toimijoita. 

Olisi ehkä ollut reilumpaa, että olisi kysytty ehdokkaiden mielipidettä siitä, pitääkö yksityisten voittoa tavoittelevien yritysten roolia nostaa palvelutuotannossa tai esim. pitäisikö hyödyntää enemmän järjestöjen voittoa tavoittelematonta palvelutuotantoa.

Oma lukunsa on myös se, että tähän asti kunnat ovat monin paikoin yksityisille palveluntuottajille matalampaa hintaa, kuin millä itse tuottavat palvelut. Palveluiden hankinnassa käytetään jopa huutokauppaa; se, joka tarjoaa halvimman palvelun saa sen toteutettavakseen. Silloin ei välttämättä pystytä tuottamaan laatua. 

Vanhusten, vammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja lasten yksityisissä sosiaalipalveluissa laatua saadaan myös yksityisiltä, varsinkin voittoa tavoiittelemattomilta toimijoilta, jos palvelun laadusta suostutaan maksamaan.