Siirry pääsisältöön

 Aluevaaleissa on puhuttu nuorten mielenterveyspalveluista ja hyvä niin. Mutta on tärkeää miettiä, mistä nuorten lisääntynyt ahdistus ja muut mielenterveysongelmat kumpuavat.

HS mielipiteessä 20.1. nousee esiin yksi näkökulma; Kun kaikki opetus on etäopetusta, ei yhteisöllisyyttä synny ja monen opiskelu on yksinäistä puurtamista.

Opiskeluympäristön muutos on ollut valtaisa paitsi pandemian johdosta, myös mm. oppilaitoksiin kohdistuneiden säästöjen johdosta. On ajateltu, että etänä ja kotona opiskelu sujuu kyllä kaikilta.
Etäopiskelun lisääntymisen lisäksi oppilaitoksissa, etenkin yliopistoissa on opintojen suunnitteluvastuuta vieritetty yhä enemmän opiskelijoiden itsensä harteille. Samaan aikaan tehdään lukuisia uudistuksia opinto-ohjelmissa ja etuuksissa, joita opiskelijan pitää osata huomioida. Esimerkiksi työn ja opintojen yhdistäminen on haastavaa ja vaatii paljon koordinaatiokykyä.
Yliopistojen SISU-järjestelmän puutteet, etenkin saavutettavuudessa, ovat nousseet esiin julkisuudessakin.
Jo ennen pandemiaa on noussut esiin huoli opiskelijoiden ohjauksen ja opetuksen puutteesta. Eniten nämä vaikuttavat tukea tarvitsevien opiskelijoiden mahdollisuuksiin suoriutua opinnoistaan.
Ratkaisuja haetaan nyt terveydenhuollosta ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista. On erittäin tärkeää lisätä kasvaneeseen kysyntään vastaavaa palvelua ja tämä tulee kaikilla alueilla soteuudistuksessa huomioida.
Mutta on myös puututtava siihen tapaan, millä opiskelua toteutetaan. On varmistettava, että opettajilla on aikaa opettaa ja ohjata. On myös varmistettava, että oppilaitoksissa on riittävästi henkilöstöä ohjaamassa ja tukemassa opiskelujen suunnittelua etenkin yllättävissä muutostilanteissa.

Ennen kaikkea on varmistettava, että oppilaitoksien ja alueille siirtyvien opiskelijaterveydenhuollon yhteistyö toimii.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Taas ehdolla!

En ole kovin näppärä someosaaja. Siksi ajattelin, että hyödynnän tätä viime vaaleihin tekemääni blogia myös näissä uusissa vaaleissa! Luin vanhoja blogejani ja täytyy sanoa, että ajatukseni eivät ole hyvinvointipalveluiden suhteen juurikaan muuttuneet. Miksi taas mukana? Koska mahdollisuus vaikuttaa asioihin politiikan kautta kiinnostaa. Muitakin tapoja tietenkin on, esimerkiksi äänestäminen. Äänestämällä voi vaikuttaa siihen, millaiseen suuntaan Vantaata ja Vantaa-Kerava hyvinvointialuetta viedään. Tällä kertaa olen ehdolla myös kuntavaaleissa. Pidänkin tärkeänä, että toimiipa poliitikko kummalla saralla tahansa, kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö tulee rakentaa toimivaksi ja toisiaan täydentäväksi. Lisäksi jokaisella paikkakunnalla pitäisi huomioida järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja palveluiden tarjoajana.  Tässä muutamia teemoja sekä kunta- että aluevaaleissa, joita haluan edistää, jos tulen valituksi: Koulutus: Lapset ja nuoret viettävät suuren osan ajastaa kouluissa ja ...

HUS poliklinikka- sekä terveyskeskusmaksusta

 Luin Helsingin Sanomien jutusta miehestä, jonka neljän minuutin puhelu HUS:n lääkärin kanssa maksoi 66.70 euroa. HUS selitti, että se johtuu siitä, että kyseessä oli etävastaanotto, eli siitä voitiin veloittaa poliklinikkamaksu. Työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki vaihtelee noin 740-800 euron välillä kuukaudessa. Näistä maksetaan myös vero. Huvikseni laskin, että 800 euron kk-tulosta tuo yksi poliklinikkakäynti on 8%. Suomalaisten mediaanitulo on 3199 euroa kuukaudessa. Siitä jää veron ja veroluontoisen maksujen jälkeen käteen noin 2400 euroa. Tuosta summasta poliklinikkamaksu on hieman alle 3%.  Vantaalla terveyskeskuskäynti maksaa 25 euroa. Tämä summa on kaikella todennäköisyydellä maksettu ennen kuin on päästy HUSin poliklinikalle. Eli sairauden hoito maksaa jo lähes 100 euroa. Vaikka asiakasmaksulaki ja -asetus määrittelevät joitain huojennuksia maksuihin sekä maksukaton, on kertakustannus suuri. Samaan aikaan suurin osa työssäkäyvistä on oikeutettu sairaanhoidon ...

Vaalisloganeita ja teemoja

Vaalisloganeilla pitäisi pystyä erottautumaan ja saada äänestäjille tietoa siitä, mitä oikeasti ajattelet ja arvostat. Mutta kuinka helppoa on erottautua sillä, että haluaa edistää yhteistä hyvää, hyvinvointia, joka jakautuisi oikeudenmukaisesti ja palveluita, jotka olisivat saavutettavia ja laadukkaita. Luulen, että suurin osa ehdokkaista haluaa edistää hyvinvointia, keinot vaan ovat erilaisia. Tosin tämän päivän uutisia lukiessa herää kysymys, onko enää tilaa millekään hyvinvointipuheelle, kun tilaa saavat öykkärit ja oman edun tavoittelijat, joilla on jo kaikkea. Vahvasta johtajasta on tullut synonyymi itsekeskeiselle itsevaltiaalle, jonka tavoitteena on leimata toisin ajattelevat vihollisiksi.  Hämmästyttävintä on, että ihmiset, jotka sanovat haluavansa vapauden päättää omista asioistaan, haluavat antaa kaiken vallan yhdelle ihmiselle päätettäväksi. Minä en haluaisi olla itsevaltias. Minulle politiikka on edelleen yhteisten asioiden hoitamista, vallan kolmijako-opin kunnioittam...