Siirry pääsisältöön

Jonoista

Vaalisloganini on ’Ettei elämä olisi pelkkää jonottamista’. Se syntyi kokemuksesta. Minulla on kolme, nyt jo aikuista, poikaa. Kun he olivat pieniä, tuskailin erilaisten neuvola, lääkärin, hammashoidon yms. soittoaikojen kanssa. Soittoajat – yleensä kello 8-10 – sopivat huonosti työssäkäyvän äidin arkeen. Jonotin puhelimessa milloin lähijunassa, milloin matkalla töihin, kävellessäni työmatkaruuhkassa tai odottaessani metroa tai ratikkaa.

Digitalisaation myötä asiat olisivat voineet helpottua. Mutta edelleen joudun jonottamaan. Esimerkiksi chat-palveluissa joutuu jonottamaan saadakseen tietää, että tähän kysymykseen saa vastauksen soittamalla. Ja etsimällä numeron -jostain sivulta.
Jonottamista liittyy myös palveluihin. Tällä hetkellä jonotan isälleni tehostettua palveluasumisen paikkaa. Enkä varmasti ole ainoa, joka on tuskastunut vanhusten palveluiden riittämättömyyteen. Äkillisissä sairaustapauksissa jonotus on sääntö: Päivystysjonot ovat aina usean tunnin mittaisia.
Digitalisaatio ja etäpalvelut ovat varmasti yksi ratkaisu. Niille, jotka pystyvät näitä palveluita käyttämään, ne tuovat helpotusta arkeen, kun vaikkapa neuvola-ajan voi varata netistä tai kuntoutusohjeet saada videolla.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on kuitenkin myös paljon sellaisia asioita, joita pitää selvittää monen eri viranomaisen kautta. Silloin asiakkaan digipalvelut eivät välttämättä auta, vaan ratkaisua pitää etsiä viranomaisten ja eri ammattilaisten yhteistyön tavoista. Tietoa pitää pystyä jakamaan ja ammattilaisten tulee pystyä laatimaan suunnitelmia, joilla pyritään yhteiseen tavoitteeseen asiakkaan kanssa. Tässä korostuu yhteistyö sekä kuntien että esimerkiksi Kelan kanssa. Kun viranomaisten yhteistyö sujuu, asiakkaan ei tarvitse etsiä tietoa monesta eri paikasta ja ruuhkauttaa palveluita.
Jonot lyhenevät myös, jos palveluita on riittävästi. Alueilla onkin todella tärkeää miettiä, miten palvelut tuotetaan niin, että resurssit riittävät. Tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja ja kykyä muuttaa nykyisiä toimintatapoja asiakkaiden etu edellä. Siihen sote-uudistus ja nämä vaalit antavat hyvän mahdollisuuden.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Taas ehdolla!

En ole kovin näppärä someosaaja. Siksi ajattelin, että hyödynnän tätä viime vaaleihin tekemääni blogia myös näissä uusissa vaaleissa! Luin vanhoja blogejani ja täytyy sanoa, että ajatukseni eivät ole hyvinvointipalveluiden suhteen juurikaan muuttuneet. Miksi taas mukana? Koska mahdollisuus vaikuttaa asioihin politiikan kautta kiinnostaa. Muitakin tapoja tietenkin on, esimerkiksi äänestäminen. Äänestämällä voi vaikuttaa siihen, millaiseen suuntaan Vantaata ja Vantaa-Kerava hyvinvointialuetta viedään. Tällä kertaa olen ehdolla myös kuntavaaleissa. Pidänkin tärkeänä, että toimiipa poliitikko kummalla saralla tahansa, kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö tulee rakentaa toimivaksi ja toisiaan täydentäväksi. Lisäksi jokaisella paikkakunnalla pitäisi huomioida järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja palveluiden tarjoajana.  Tässä muutamia teemoja sekä kunta- että aluevaaleissa, joita haluan edistää, jos tulen valituksi: Koulutus: Lapset ja nuoret viettävät suuren osan ajastaa kouluissa ja ...

HUS poliklinikka- sekä terveyskeskusmaksusta

 Luin Helsingin Sanomien jutusta miehestä, jonka neljän minuutin puhelu HUS:n lääkärin kanssa maksoi 66.70 euroa. HUS selitti, että se johtuu siitä, että kyseessä oli etävastaanotto, eli siitä voitiin veloittaa poliklinikkamaksu. Työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki vaihtelee noin 740-800 euron välillä kuukaudessa. Näistä maksetaan myös vero. Huvikseni laskin, että 800 euron kk-tulosta tuo yksi poliklinikkakäynti on 8%. Suomalaisten mediaanitulo on 3199 euroa kuukaudessa. Siitä jää veron ja veroluontoisen maksujen jälkeen käteen noin 2400 euroa. Tuosta summasta poliklinikkamaksu on hieman alle 3%.  Vantaalla terveyskeskuskäynti maksaa 25 euroa. Tämä summa on kaikella todennäköisyydellä maksettu ennen kuin on päästy HUSin poliklinikalle. Eli sairauden hoito maksaa jo lähes 100 euroa. Vaikka asiakasmaksulaki ja -asetus määrittelevät joitain huojennuksia maksuihin sekä maksukaton, on kertakustannus suuri. Samaan aikaan suurin osa työssäkäyvistä on oikeutettu sairaanhoidon ...

Vaalisloganeita ja teemoja

Vaalisloganeilla pitäisi pystyä erottautumaan ja saada äänestäjille tietoa siitä, mitä oikeasti ajattelet ja arvostat. Mutta kuinka helppoa on erottautua sillä, että haluaa edistää yhteistä hyvää, hyvinvointia, joka jakautuisi oikeudenmukaisesti ja palveluita, jotka olisivat saavutettavia ja laadukkaita. Luulen, että suurin osa ehdokkaista haluaa edistää hyvinvointia, keinot vaan ovat erilaisia. Tosin tämän päivän uutisia lukiessa herää kysymys, onko enää tilaa millekään hyvinvointipuheelle, kun tilaa saavat öykkärit ja oman edun tavoittelijat, joilla on jo kaikkea. Vahvasta johtajasta on tullut synonyymi itsekeskeiselle itsevaltiaalle, jonka tavoitteena on leimata toisin ajattelevat vihollisiksi.  Hämmästyttävintä on, että ihmiset, jotka sanovat haluavansa vapauden päättää omista asioistaan, haluavat antaa kaiken vallan yhdelle ihmiselle päätettäväksi. Minä en haluaisi olla itsevaltias. Minulle politiikka on edelleen yhteisten asioiden hoitamista, vallan kolmijako-opin kunnioittam...