Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2022.
  Aluevaaleissa on puhuttu nuorten mielenterveyspalveluista ja hyvä niin. Mutta on tärkeää miettiä, mistä nuorten lisääntynyt ahdistus ja muut mielenterveysongelmat kumpuavat. HS mielipiteessä 20.1. nousee esiin yksi näkökulma; Kun kaikki opetus on etäopetusta, ei yhteisöllisyyttä synny ja monen opiskelu on yksinäistä puurtamista. Opiskeluympäristön muutos on ollut valtaisa paitsi pandemian johdosta, myös mm. oppilaitoksiin kohdistuneiden säästöjen johdosta. On ajateltu, että etänä ja kotona opiskelu sujuu kyllä kaikilta. Etäopiskelun lisääntymisen lisäksi oppilaitoksissa, etenkin yliopistoissa on opintojen suunnitteluvastuuta vieritetty yhä enemmän opiskelijoiden itsensä harteille. Samaan aikaan tehdään lukuisia uudistuksia opinto-ohjelmissa ja etuuksissa, joita opiskelijan pitää osata huomioida. Esimerkiksi työn ja opintojen yhdistäminen on haastavaa ja vaatii paljon koordinaatiokykyä. Yliopistojen SISU-järjestelmän puutteet, etenkin saavutettavuudessa, ovat nousseet esiin julkis...
Ylen vaalikoneessa kysyttiin paljon kysymyksiä. Monet kysymyksistä olivat mielestäni hieman harhaanjohtavia ja käsittelivät asioita, joita aluevaltuutetut eivät voi ratkaista. Esimerkiksi ulkomaisen työvoiman hyödyntämiseen liittyy myös paljon sellaisia työvoimalainsäädännön asioita, joista aluevaltuustot eivät päätä. Kiinnitin huomiota myös kysymykseen yksityisten sosiaali- ja terveysyritysten roolista tulevaisuudessa, Vaalikoneen vastauksista tehdyn Ylen jutun mukaan puolueet jakautuvat sen mukaan, pitääkö sosiaali- ja terveyspalvelut avata tulevaisuudessa myös yksityisten tuottajien kilpailtavaksi. Kysymys kuului juuri näin. Ongelmana on, että jo nyt THL:n mukaan kääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa yksityiset tuottivat 54 prosenttia palveluista. Palveluntuottajina on sekä yrityksiä että erilaisia järjestöjä ja säätiöitä. Näin ollen ei voida kysyä, pitäisikö avata mahdollisuus näille toimijoille, kun näin jo tehdään. Toinen ongelma on, että Ylen jutussa sanotaan, että puoluee...
 Nyt turhauttaa, vähän jopa suututtaa. Meillä on Suomessa ihan maailman parhaita kuntoutuksen asiantuntijoita. Fysioterapeutit, toimintaterapeutit, puheterapeutit. Geriatrian ja ortopedian erikoislääkäreitä. Teknologiaa ja osaamista käyttää sitä kuntoutukseen. Silti vanhusten hoivayksiköissä ja erityisesti terveyskeskusten vuodeosastoilla ja vastaavissa kuntoutuslaitoksissa saa luvattoman vähän kuntoutusta. On turhauttavaa lukea uusista kuntoutusmenetelmistä ja vanhusten kuntoutustiimeistä, kun todellisuus on aivan toisenlainen. Mietin viimeksi kansallisessa kuntoutusseminaarissa, että kuka näihin upeisiin palveluihin oikein pääsee? Arjen tasolla näyttää siltä, että koko vaativa geriatrinen kuntoutus lepää lähihoitajien harteilla. Osalla ehkä on jotain kuntoutusosaamista, mutta ainakin pk-seudun työvoimapula on pitänyt huolen siitä, että päteviä lähihoitajia on vaikea saada, puhumattakaan erityisosaamista saaneita hoitajia. Oma ikääntynyt isäni mursi olkapäänsä ennen joulua ja sen ...
Tänään olin Tikkurilan torilla ja minulta kysyttiin, miksi halusin lähteä mukaan näihin vaaleihin. Vastaus oli helppo.  Olen vuosia työskennellyt aloilla, joissa olen kohdannut avun, tuen ja neuvonnan tarpeessa olevia ihmisiä. Olen toiminut sosiaalityöntekijänä, työvoimavirkailijana, opettajana ja ohjaajana erilaisissa organisaatioissa. Viimeiset lähes 20 vuotta olen perehtynyt sosiaali- työllisyys- ja kuntoutuspalveluiden kenttään vammaisten ihmisten, erityisesti vammaisten lasten ja nuorten näkövinkkelistä. Nykyisessä työssäni toimin myös asumispalveluiden tuottajana. Nyt, kun tuli mahdollisuus lähteä ehdokkaaksi, en kauaa epäröinyt. Minä näen nämä vaalit mahdollisuutena rakentaa jotain uutta Vantaa-Kerava -alueelle.  Näen, että osaavat aluepäättäjät voivat merkittävällä tavalla vaikuttaa myös siihen, että Vantaa ja Kerava ovat entistä houkuttelevampia asuinpaikkoja: Moni arvostaa hyviä ja luotettavia sosiaali- ja terveyspalveluja. Alue, joka pystyy rakentamaan toimivat ...
Selkeät ja saavutettavat palvelut lapsille ja nuorille SOTE-uudistus haastaa alueet ja kunnat uudenlaiseen yhteistyöhön lasten ja nuorten palveluissa. Aikaisemmin kunnat vastasivat sekä perustason terveys- ja sosiaalihuollosta että koulutuksesta ja nuorisotyöstä, nyt sote siirtyy alueille. Tiedämme jo nyt, että vammaisten sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palvelujärjestelmä on pirstaleinen ja että huoltajat ovat ylikuormittuneita koordinoidessaan palveluita. Olemme kaikki kuulleet, kuinka apua ei ole saatu ajoissa ja miten vaikeaa on saada jopa lakisääteisiä palveluita, jotka on suunniteltu helpottamaan perheiden arkea. Olemme myös kuulleet, miten kouluissa kipuillaan riittämättömien erityisopetuksen resurssien kanssa. Vammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret tulee huomioida palveluiden käyttäjinä. Tämä kohderyhmä saattaa tarvita paljon palvelua ja pitkäaikaisesti, on tärkeää, että heillä on luotettavia ja osaavia ammattilaisia tukenaan. Perheillä tu...
Jonoista Vaalisloganini on ’Ettei elämä olisi pelkkää jonottamista’ . Se syntyi kokemuksesta. Minulla on kolme, nyt jo aikuista, poikaa. Kun he olivat pieniä, tuskailin erilaisten neuvola, lääkärin, hammashoidon yms. soittoaikojen kanssa. Soittoajat – yleensä kello 8-10 – sopivat huonosti työssäkäyvän äidin arkeen. Jonotin puhelimessa milloin lähijunassa, milloin matkalla töihin, kävellessäni työmatkaruuhkassa tai odottaessani metroa tai ratikkaa. Digitalisaation myötä asiat olisivat voineet helpottua. Mutta edelleen joudun jonottamaan. Esimerkiksi chat-palveluissa joutuu jonottamaan saadakseen tietää, että tähän kysymykseen saa vastauksen soittamalla. Ja etsimällä numeron -jostain sivulta. Jonottamista liittyy myös palveluihin. Tällä hetkellä jonotan isälleni tehostettua palveluasumisen paikkaa. Enkä varmasti ole ainoa, joka on tuskastunut vanhusten palveluiden riittämättömyyteen. Äkillisissä sairaustapauksissa jonotus on sääntö: Päivystysjonot ovat aina usean tunnin mittaisia. Digita...
 Miksi äänestäisin?   Olen vähän ihmetellyt, miksi aluevaalit eivät tunnu kiinnostavan ihmisiä. Jos olisi meneillään kuntavaalit, tutut aiheet olisivat esillä jatkuvasti: miten järjestetään terveydenhoito, entä vanhusten palvelut ja kestääkö talous. Kesän 2021 kuntavaaleissa nämä teemat olivat äänestäjien mielestä tärkeimpiä. Aluevaaleissa valitaan ihmiset, jotka päättävät juuri näistä asioista. Terveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista. Ja siitä, miten kuntalaisten verorahat käytetään, vaikka ne tulevatkin nyt valtion kautta.   Luulisi siis, että ihmisiä kiinnostaisi. Näissä vaaleissa on kysymys juuri niistä kuntalaisten tärkeimpinä pitämistä palveluista. Niistä, joita kaikki tarvitsevat jossain vaiheessa: neuvolat, oppilas- ja opiskelijahuolto, lääkärit, vanhustenhoito. Ja niistä, joita tarvitaan kipeimmin silloin, kun jotain ikävää sattuu tai elämään tulee muita haasteita: kriisiauttaminen, ensihoito, lastensuojelu, mielenterveysongelmat, päihdeongelmat. Ky...