Luin Helsingin Sanomien jutusta miehestä, jonka neljän minuutin puhelu HUS:n lääkärin kanssa maksoi 66.70 euroa. HUS selitti, että se johtuu siitä, että kyseessä oli etävastaanotto, eli siitä voitiin veloittaa poliklinikkamaksu. Työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki vaihtelee noin 740-800 euron välillä kuukaudessa. Näistä maksetaan myös vero. Huvikseni laskin, että 800 euron kk-tulosta tuo yksi poliklinikkakäynti on 8%. Suomalaisten mediaanitulo on 3199 euroa kuukaudessa. Siitä jää veron ja veroluontoisen maksujen jälkeen käteen noin 2400 euroa. Tuosta summasta poliklinikkamaksu on hieman alle 3%.  Vantaalla terveyskeskuskäynti maksaa 25 euroa. Tämä summa on kaikella todennäköisyydellä maksettu ennen kuin on päästy HUSin poliklinikalle. Eli sairauden hoito maksaa jo lähes 100 euroa. Vaikka asiakasmaksulaki ja -asetus määrittelevät joitain huojennuksia maksuihin sekä maksukaton, on kertakustannus suuri. Samaan aikaan suurin osa työssäkäyvistä on oikeutettu sairaanhoidon ...

En ole kovin näppärä someosaaja. Siksi ajattelin, että hyödynnän tätä viime vaaleihin tekemääni blogia myös näissä uusissa vaaleissa! Luin vanhoja blogejani ja täytyy sanoa, että ajatukseni eivät ole hyvinvointipalveluiden suhteen juurikaan muuttuneet. Miksi taas mukana? Koska mahdollisuus vaikuttaa asioihin politiikan kautta kiinnostaa. Muitakin tapoja tietenkin on, esimerkiksi äänestäminen. Äänestämällä voi vaikuttaa siihen, millaiseen suuntaan Vantaata ja Vantaa-Kerava hyvinvointialuetta viedään. Tällä kertaa olen ehdolla myös kuntavaaleissa. Pidänkin tärkeänä, että toimiipa poliitikko kummalla saralla tahansa, kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö tulee rakentaa toimivaksi ja toisiaan täydentäväksi. Lisäksi jokaisella paikkakunnalla pitäisi huomioida järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja palveluiden tarjoajana.  Tässä muutamia teemoja sekä kunta- että aluevaaleissa, joita haluan edistää, jos tulen valituksi: Koulutus: Lapset ja nuoret viettävät suuren osan ajastaa kouluissa ja ...

  Aluevaaleissa on puhuttu nuorten mielenterveyspalveluista ja hyvä niin. Mutta on tärkeää miettiä, mistä nuorten lisääntynyt ahdistus ja muut mielenterveysongelmat kumpuavat. HS mielipiteessä 20.1. nousee esiin yksi näkökulma; Kun kaikki opetus on etäopetusta, ei yhteisöllisyyttä synny ja monen opiskelu on yksinäistä puurtamista. Opiskeluympäristön muutos on ollut valtaisa paitsi pandemian johdosta, myös mm. oppilaitoksiin kohdistuneiden säästöjen johdosta. On ajateltu, että etänä ja kotona opiskelu sujuu kyllä kaikilta. Etäopiskelun lisääntymisen lisäksi oppilaitoksissa, etenkin yliopistoissa on opintojen suunnitteluvastuuta vieritetty yhä enemmän opiskelijoiden itsensä harteille. Samaan aikaan tehdään lukuisia uudistuksia opinto-ohjelmissa ja etuuksissa, joita opiskelijan pitää osata huomioida. Esimerkiksi työn ja opintojen yhdistäminen on haastavaa ja vaatii paljon koordinaatiokykyä. Yliopistojen SISU-järjestelmän puutteet, etenkin saavutettavuudessa, ovat nousseet esiin julkis...

Ylen vaalikoneessa kysyttiin paljon kysymyksiä. Monet kysymyksistä olivat mielestäni hieman harhaanjohtavia ja käsittelivät asioita, joita aluevaltuutetut eivät voi ratkaista. Esimerkiksi ulkomaisen työvoiman hyödyntämiseen liittyy myös paljon sellaisia työvoimalainsäädännön asioita, joista aluevaltuustot eivät päätä. Kiinnitin huomiota myös kysymykseen yksityisten sosiaali- ja terveysyritysten roolista tulevaisuudessa, Vaalikoneen vastauksista tehdyn Ylen jutun mukaan puolueet jakautuvat sen mukaan, pitääkö sosiaali- ja terveyspalvelut avata tulevaisuudessa myös yksityisten tuottajien kilpailtavaksi. Kysymys kuului juuri näin. Ongelmana on, että jo nyt THL:n mukaan kääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa yksityiset tuottivat 54 prosenttia palveluista. Palveluntuottajina on sekä yrityksiä että erilaisia järjestöjä ja säätiöitä. Näin ollen ei voida kysyä, pitäisikö avata mahdollisuus näille toimijoille, kun näin jo tehdään. Toinen ongelma on, että Ylen jutussa sanotaan, että puoluee...

 Nyt turhauttaa, vähän jopa suututtaa. Meillä on Suomessa ihan maailman parhaita kuntoutuksen asiantuntijoita. Fysioterapeutit, toimintaterapeutit, puheterapeutit. Geriatrian ja ortopedian erikoislääkäreitä. Teknologiaa ja osaamista käyttää sitä kuntoutukseen. Silti vanhusten hoivayksiköissä ja erityisesti terveyskeskusten vuodeosastoilla ja vastaavissa kuntoutuslaitoksissa saa luvattoman vähän kuntoutusta. On turhauttavaa lukea uusista kuntoutusmenetelmistä ja vanhusten kuntoutustiimeistä, kun todellisuus on aivan toisenlainen. Mietin viimeksi kansallisessa kuntoutusseminaarissa, että kuka näihin upeisiin palveluihin oikein pääsee? Arjen tasolla näyttää siltä, että koko vaativa geriatrinen kuntoutus lepää lähihoitajien harteilla. Osalla ehkä on jotain kuntoutusosaamista, mutta ainakin pk-seudun työvoimapula on pitänyt huolen siitä, että päteviä lähihoitajia on vaikea saada, puhumattakaan erityisosaamista saaneita hoitajia. Oma ikääntynyt isäni mursi olkapäänsä ennen joulua ja sen ...

Tänään olin Tikkurilan torilla ja minulta kysyttiin, miksi halusin lähteä mukaan näihin vaaleihin. Vastaus oli helppo.  Olen vuosia työskennellyt aloilla, joissa olen kohdannut avun, tuen ja neuvonnan tarpeessa olevia ihmisiä. Olen toiminut sosiaalityöntekijänä, työvoimavirkailijana, opettajana ja ohjaajana erilaisissa organisaatioissa. Viimeiset lähes 20 vuotta olen perehtynyt sosiaali- työllisyys- ja kuntoutuspalveluiden kenttään vammaisten ihmisten, erityisesti vammaisten lasten ja nuorten näkövinkkelistä. Nykyisessä työssäni toimin myös asumispalveluiden tuottajana. Nyt, kun tuli mahdollisuus lähteä ehdokkaaksi, en kauaa epäröinyt. Minä näen nämä vaalit mahdollisuutena rakentaa jotain uutta Vantaa-Kerava -alueelle.  Näen, että osaavat aluepäättäjät voivat merkittävällä tavalla vaikuttaa myös siihen, että Vantaa ja Kerava ovat entistä houkuttelevampia asuinpaikkoja: Moni arvostaa hyviä ja luotettavia sosiaali- ja terveyspalveluja. Alue, joka pystyy rakentamaan toimivat ...